Vähintään joka kymmenennellä aivohaveriin sairastuneista on diagnosoimaton diabetes.
Aivohaveri tarkoittaa aivoverenkiertohäiriötä, joka voi toisinaan, mutta ei aina, johtaa halvaukseen. Aivohaveri aiheutuu joko aivovaltimon tukkeumasta (aivoinfarkti) tai sen vuotamisesta. Esiintyvyys Suomessa on noin 1,5 prosenttia väestöstä. Ikä nostaa selvästi aivohaverin riskiä, mutta noin viidesosa sairastuneista on työikäisiä. Sairastuneista vähintään joka kymmenenneltä löytyy taustalta diagnosoimaton diabetes. Onkin tärkeää saada diabetes selville ajoissa ja hoitaa sitä tehokkaasti. Korkea verensokeri ei yksinään ole suurin riskitekijä; suurin osa aivohavereista aiheutuu muista syistä, jotka kuitenkin usein voivat liittyä diabetekseen.
Aivohaveri tapahtuu yleensä äkillisesti. Aivoinfarkti syntyy verisuonitukkeuman aiheuttamasta hapenpuutteesta aivojen verisuonissa. Oireena voi olla toispuolinen toisen tai molempien raajojen toimintahäiriö. Puheentuotanto voi vaikeutua ja suupieli voi roikkua. Myös näköhäiriöitä tai huimausta voi esiintyä, päänsärkyä harvemmin. Aivoverenvuodossa aivoihin aiheutuu painetta, jolloin sen alueen hermokudoksen toiminta häiriintyy ja normaali verenkierto vuotokohdan suonissa vähenee. Halvausoireita voi tulla, mutta hitaammin. Äkillinen päänsärky on mahdollista. Oireiden voimakkuus riippuu vuodon koosta ja sen sijainnista aivoissa.
Verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva aivohaverin riskitekijä. Diabetesta sairastavan on syytä huolehtia verenpaineen pysymisestä tavoitetasossa. Pienikin verenpaineen lasku vähentää aivoverenvuotohäiriön riskiä. Lisäksi veren rasva-arvoihin ja verensokeriin tulee kiinnittää huomiota, sillä liian korkeina ne voivat aiheuttaa valtimoiden kovettumatautia, joka on tyypillisin aivohaverin aiheuttaja. Tupakointi, runsas alkoholin käyttö, ylipaino, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta ovat tekijöitä, jotka selvästi nostavat riskiä. Hyvillä elintavoilla voi siis vaikuttaa aivojen hyvinvointiin. Tarvittaessa voidaan myös käyttää lääkehoitoa estohoitona, etenkin, jos on jo diagnosoitu valtimoiden kovettumatauti tai sydämen eteisvärinä.
Nopea hoitoon pääsy on onnistuneen hoidon perusta. Aivokuvauksella tutkitaan, onko kyseessä vuoto vai tukos. Vuodossa hoidolla pyritään lopettamaan verenvuoto, muu hoito riippuu vuodon paikasta ja suuruudesta. Aivoinfarktissa suurin osa potilaista saa liuotushoidon. Diabetes ei estä hoidon antamista, joskin hoidon teho voi olla vaatimattomampi. Diabeteksen pitäminen hoitotasapainossa on siis erityisen tärkeää.
Aivoinfarktipotilaista jopa 70 % toipuu päivittäisissä toiminnoissaan itsenäiseksi. Vain 5 % potilaista jää pidemmäksi aikaa laitoshoitoon. Paluu arkeen vaatii kuitenkin monenlaista kuntoutusta, kuten fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Erilaisia apuvälineitä ja vertaistukea on runsaasti saatavilla. Hyvän toipumisen kannalta diabeteksen tehokas hoito on ensiarvoisen tärkeää.
JOS EPÄILET ITSELLÄSI TAI LÄHEISELLÄSI AIVOHAVERIN OIREITA, SOITA HETI HÄTÄKESKUKSEEN 112.
FI23DI00046 (päivitetty 01-2024)
