Diabetes ja silmät

Tyypin 2 diabetesta sairastavista noin kolmasosalla on muutoksia verkkokalvolla. Ne havaitaan usein heti, kun diabetes diagnosoidaan. Silmänpohjanmuutokset ovat kehittyneet vähitellen ja ovat pitkään oireettomia. Myöhäisellä iällä tyypin 2 diabetekseen sairastuminen vähentääkin retinopatian riskiä. Tyypin 2 diabeteksessa verkkokalvosairaus ei lisäksi onneksi useinkaan kehity vakavaksi. On silti hyvä päästä aloittamaan mahdollisesti tarvittava hoito nopeasti, jotta näkökyky ei vaarannu.

Hoitamattomana retinopatia voi aiheuttaa muutoksia näkökykyyn. Eteenkin kauas näkemisessä voi olla hankaluuksia. Voi myös tuntua siltä, että näkö sumenee. Muutokset verkkokalvon tarkan näön alueella voivat aiheuttaa viivojen vääristymistä tai häiriöitä värien näkemisessä.

Mikäli näkökyvyssä tapahtuu muutoksia, on niistä hyvä kysyä hoitavalta lääkäriltä tai diabeteshoitajalta. Säännöllinen seuranta on kuitenkin paras tapa puuttua sairauden etenemiseen, joten hoitosuunnitelman mukaisissa silmänpohjankuvauksissa on hyvä käydä. Tehostettua seurantaa tarvitaan raskaana ollessa, tai jos suunnitelmissa on raskaus.

Verensokerin hyvä tasapaino ja mahdollisen verenpaineen tehokas hoito vähentävät diabeettisen retinopatinan ilmaantuvuutta ja toisaalta sen etenemistä. Myös kolesterolilla on merkitystä, joten myös rasva-arvoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Retinopatian ehkäisemiseksi on tärkeää

• pitää veren glukoositasapaino hyvänä
• pyrkiä suositeltuun verenpaineeseen
• pyrkiä suositeltuihin veren kolesteroliarvoihin
• lopettaa tupakointi
• ylipainoisena pudottaa painoa ja erityisesti pyrkiä eroon keskivartalolihavuudesta
• lisätä liikuntaa
• käydä säännöllisissä silmänpohjankuvauksissa

Muita tunnettuja riskitekijöitä ovat diabetekseen liittyvä munuaissairaus ja anemia. Perintötekijöillä voi olla jonkin verran vaikutusta. Toisaalta taas kaihileikkaus ei ilmeisesti vaikuta sairauden kehittymiseen. Raskaus puolestaan suurentaa riskiä, mutta vain väliaikaisesti.

Verkkokalvon sairauden aiheuttaa veren liian suuri sokerimäärä, joka johtaa verisuonten toimintahäiriöihin. Suonet voivat tihkua ja jopa tukkeutua. Verkkokalvon hapenpuute voi puolestaan johtaa uudissuonten kasvuun.

Muutokset voidaan havaita silmänpohjankuvauksessa. Se on kivuton toimenpide, joka kestää vain muutamia minuutteja. Mustuaiset eli pupillit laajennetaan käyttämällä silmätippoja. Pupillit pysyvät suurina muutaman tunnin, minkä vuoksi näkö voi olla jonkin aikaa sumea ja valoherkkä. Tarvittaessa silmää voidaan tutkia myös valokerroskuvauksella tai varjoainekuvauksella.