Diabetekseen liittyvä munaissairaus (aiemmin käytetty nimitystä
diabeettinen nefropatia) on tauti, joka voi johtaa munuaisten
toiminnan heikkenemiseen. Sen ensimmäisiä merkkejä on valkuaisen
liiallinen erittyminen virtsaan eli albuminuria. Tämä todetaan noin
joka viidennellä tyypin 2 diabetespotilaista jo diabeteksen toteamishetkellä.
Munuaisten toiminta voi heiketä myös siten, että valkuaista ei erity
liikaa. Tällöin tilanne voidaan tutkia tarkastelemalla, väheneekö
munuaiskerästen laskennallinen suodatusnopeus (eGFR). Jopa puolella
diabetespotilaista tämä on ainoa merkki munuaisten heikentymisestä.
Munuaisten toiminnan heikentyminen ja vähäinen valkuaisen määrä
virtsassa ei aiheuta oireita. Munuaistauti voikin edetä pikkuhiljaa
sitä havaitsematta. Sen vuoksi munuaisten suodatusnopeutta ja virtsan
valkuaisaineen määrää seurataan diabetespotilaalla vuosittain.
Munuaisten suodatusnopeus määritetään verikokeella. Virtsan albumiinin
määrä tutkitaan virtsanäytteestä, nykyisin yleensä aamulla otettavasta kertavirtsanäytteestä.
Kymmenen vuotta diabetesdiagnoosin jälkeen albuminuriaa esiintyy
noin 25–35 prosentilla potilaista. Edetessään tauti voi aiheuttaa
liiallisesta proteiinin menetyksestä tai munuaisten vajaatoiminnasta
aiheutuvia oireita, kuten turvotuksia ja väsymystä. Munuaisten
vajaatoiminnaksi sairaus etenee noin 10–15 % prosentilla.
Vakavimmillaan tila johtaa dialyysiin tai munuaisen siirtoon, mutta
näin tapahtuu vain pienelle osalle sairastuneista.
Hyvä hoitotasapaino vaikuttaa tehokkaasti myös munuaisten toimintaan.
Verenpaineen ja verensokerin hyvällä hoidolla voidaan sekä ehkäistä
diabetekseen liittyvän munuaistaudin kehittyminen, että jopa korjata
jo kehittynyt albuminuria.
Tarvittaessa hoidossa voidaan käyttää lääkitystä tavoitearvojen
saavuttamiseksi ja niissä pysymiseksi. Tupakoinnin lopettaminen voi
puolestaan hidastaa taudin etenemistä. Terveellinen ravinto on hyvä
myös munuaisille. Vähäsuolaista, kohtuullisesti proteiinia sisältävää
ruokavaliota voi noudattaa seuraamalla lautasmallia. Tällöin
ruokamäärä pysyy helpommin kohtuullisena ja proteiinin määrä sopivana.
Ruokavalio voidaan tarvittaessa suunnitella yksilöllisesti taudin
vaiheen mukaisesti.
Vaikka tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on viime vuosina
kasvanut, on vakavien munuaissairauksien ilmaantuvuus laskenut.
