Yleistä tyypin 2 diabeteksesta

Koko maailmassa on arvioitu olevan noin 425 miljoonaa diabeetikkoa, joista noin 80-90% sairastaa tyypin 2 diabetesta. On arvioitu, että diabetesta sairastavien määrä nousisi 649 miljoonaan henkilöön vuoteen 2045 mennessä. Suomessa diabetesta sairastaa arviolta noin 500 000 henkilöä. Heistä noin 80-90% sairastaa tyypin 2 diabetesta.

Tyypin 2 diabetes ilmenee pääosin aikuisväestöllä, mutta lasten lihavuuden lisääntyessä tautia todetaan lisääntyvästi myös lapsilla. Sekä perimällä että ympäristötekijöillä (epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta) on taudin synnyssä selvä osuus. Jos isällä tai äidillä on tyypin 2 diabetes, jälkeläisten elinikäinen riski sairastua on noin 40-50%.

Tyypin 2 diabeteksessa verensokeritaso nousee tyypillisesti hitaasti kuukausien tai vuosien aikana. Tällöin elimistö sopeutuu kohoavaan verensokeritasoon eikä se tällöin useimmiten aiheuta mitään selkeitä oireita. Oireisuus viittaa nopeaan verensokerin nousuun tai jo selkeämpään insuliinipuutteen kehittymiseen.

Korkean verensokerin oireita ovat:

• Väsymys johtuen liiallisesta sokeritasosta aivoissa
• Uupumus, koska glukoosin käyttö energiana soluissa heikkenee
• Lisääntynyt virtsamäärä ja virtsaamistarve, koska elimistön poistaessa ylimäärin sokeria virtsaan myös virtsamäärä lisääntyy
• Lisääntynyt janon tunne lisääntyneen virtsamäärän takia
• Hiivatulehdukset etenkin sukupuolielimissä, koska kohonnut sokeritaso suosii hiivasienten ja myös bakteerien kasvua
• Näköhäiriö, joka johtuu korkean sokeritason silmän linssiä turvottavasta vaikutuksesta

Tahaton painonlasku viittaa vahvasti merkittävään insuliinipuutteen kehittymiseen. Se johtuu suurelta osin siitä, että virtsaan menetetään suuri määrä sokeria ja rasvojen käyttö energiana lisääntyy.  

Tyypin 2 diabeteksen syntymekanismit ovat moninaiset ja osin tuntemattomatkin. Tyypillisesti tautiin liittyy perinöllinen taipumus, joka altistaa insuliinin vaikutuksen heikentymiselle eli insuliiniresistenssille sekä haiman riittämättömälle kyvylle tuottaa riittävästi verensokeria alentavaa hormonia, insuliinia. Insuliiniresistenssille altistavat perintötekijät ovat todennäköisesti suurelta osin samoja, jotka altistavat myös ylipainolle. Vaikka geeneillä eli perintötekijöillä on oma merkityksensä, elintapoihin liittyvät tekijät ovat avainasemassa tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä.  Epäterveellinen ja lihottava ruokavalio, vähäinen liikunta, tupakointi, stressi ja unihäiriöt ovat tärkeimmät tyypin 2 diabeteksen riskitekijät. Terveelliset elintavat mukaanlukien ylipainon välttäminen vähentää erittäin merkittävästi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Koska tyypin 2 diabetes on yleinen ja useimmiten etenkin alkuvaiheessaan oireeton sairaus, on tärkeää yksilökohtaisesti arvioida riski sen kehittymiseen. Etenkin tyypin 2 diabeteksen sukuhistoria, ylipaino, epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja ikääntyminen lisäävät sairauden riskiä. Suomessa on kehitetty erinomainen riskitesti, jolla voit arvioda oman riskisi tyypin 2 diabetekseen.

Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja varhainen diagnosointi on ensiarvoisen tärkeää. Varhaisessa vaiheessa aloitettu asianmukainen hyvä hoito vähentää huomattavasti lisäsairauksien riskiä ja ylläpitää elämänlaatua ja terveempää elämää.

Tee tyypin 2 diabeteksen riskitesti Diabetesliiton sivulla.

Jos epäilet, että sinulla on tyypin 2 diabetes tai diabeteksen riskitestin mukaan riskisi on suurentunut, kannattaa sinun ottaa yhteyttä hoitopaikkaasi.

Tyypin 2 diabetes diagnosoidaan ensisijaisesti paastoverensokerin perusteella (ei ruokaa eikä juomaa 8 tuntia ennen testiä). Normaalisti paastoverensokerin tulisi olla alle 6 mmol/l. Diabeteksessa paastoverensokeri on toistetusti 7 mmol/l tai yli.

Jos riskitestin perusteella riskisi diabetekseen on suurentunut tai jos paastoverensokerisi on 6-7 mmol/l välillä, suositellaan tehtäväksi sokerirasitustesti. Siinä mitataan ensin paastoverensokerisi. Sen jälkeen juot sokeripitoisen juoman, jonka jälkeen kahden tunnin kuluttua verensokerisi mitataan  uudelleen. Normaalisti tämä kahden tunnin arvo tulisi olla alle 7.8 mmol/l. Diabeteksesta on kyse, mikäli arvo on yli 11.0 mmol/l.

Mikäli paastoverensokerisi on 6-7 mmol/l tai sokerirasitustestissä kahden tunnin arvo on välillä 7.8-11.0 mmol/l on kyseessä ns. esidiabetes. Tässä tilanteessa onnistunut elintapahoito on erityisen kannattavaa. Hyvillä elintavoilla tilan eteneminen diabetekseksi on lähes kokonaan vielä ehkäistävissä. Mikäli elintavoissa ei tee muutoksia, tyypin 2 diabeteksen kehittymisen riski on erittäin suuri.

Diabetesdiagnoosi voidaan tehdä myös ns. sokerihemoglobiinitason, HbA1c:n perusteella. Se kertoo epäsuorasti verensokeritasosta pitemmältä aikaväliltä edeltävästi (2-3 kuukautta). HbA1c kertoo veren punasolujen sokeroitumisasteesta ja sen normaaliarvo on 20-42 mmol/mol välillä. Mitä korkeampi verensokeritaso on edeltävästi ollut, sitä korkeampi HbA1c-taso. Diabetesdiagnoosi voidaan tehdä, mikäli HbA1c on ≥48 mmol/mol.

Jos sinulla on tyypin 2 diabetes ja sairautesi on hyvin hallinnassa, voit hyvinkin elää aktiivista ja itsenäistä elämää. Sinun on kuitenkin tehtävä muutoksia terveydestäsi huolehtimiseen ja suunniteltava huolellisesti tiettyjä toimintoja ja tilanteita.

Tyypin 2 diabeteksessa terveellinen painonhallintaa tukeva ruokavalio, riittävä liikunta ja uni on onnistuneen hoidon perusta. Elintapahoidon lisäksi verensokerin alentamisen tueksi on valittavissa runsaasti erilaisia lääkehoitoja.

Ruokavalion, fyysisen aktiivisuuden ja verensokeritasojen tasapainottamisen oppiminen sekä kyky sopeutua erilaisiin tilanteisiin auttaa elämään täysipainoisesti ja välttämään vakavat terveysongelmat. Oikeat tiedot ja tuki diagnoosin jälkeen ovat ensimmäinen askel kohti parempaa pitkäaikaista terveyttä.

Jos elät diabetesta sairastavan kanssa tai hoidat diabetesta sairastavaa henkilöä, on myös olemassa keinoja, joiden avulla voit auttaa häntä sopeutumaan elämään tämän sairauden kanssa.