
Elämä diagnoosin kanssa – mitä seuraavaksi?
Saatuasi diagnoosin voit ryhtyä toimenpiteisiin, joilla saat terveytesi hallintaan ja vältät vakavat lisäsairaudet.
Koko maailmassa on arvioitu olevan noin 425 miljoonaa diabeetikkoa,
joista noin 80-90% sairastaa tyypin 2 diabetesta. On arvioitu, että
diabetesta sairastavien määrä nousisi 649 miljoonaan henkilöön vuoteen
2045 mennessä. Suomessa diabetesta sairastaa arviolta noin 500 000
henkilöä. Heistä noin 80-90% sairastaa tyypin 2 diabetesta.
Tyypin 2 diabetes ilmenee pääosin aikuisväestöllä, mutta lasten
lihavuuden lisääntyessä tautia todetaan lisääntyvästi myös lapsilla.
Sekä perimällä että ympäristötekijöillä (epäterveellinen ruokavalio ja
vähäinen liikunta) on taudin synnyssä selvä osuus. Jos isällä tai
äidillä on tyypin 2 diabetes, jälkeläisten elinikäinen riski sairastua
on noin 40-50%.
Tyypin 2 diabeteksessa verensokeritaso nousee tyypillisesti
hitaasti kuukausien tai vuosien aikana. Tällöin elimistö sopeutuu
kohoavaan verensokeritasoon eikä se tällöin useimmiten aiheuta mitään
selkeitä oireita. Oireisuus viittaa nopeaan verensokerin nousuun tai
jo selkeämpään insuliinipuutteen kehittymiseen.
Korkean verensokerin oireita ovat:
Tahaton painonlasku viittaa vahvasti merkittävään insuliinipuutteen
kehittymiseen. Se johtuu suurelta osin siitä, että virtsaan menetetään
suuri määrä sokeria ja rasvojen käyttö energiana lisääntyy.
Tyypin 2 diabeteksen syntymekanismit ovat moninaiset ja osin
tuntemattomatkin. Tyypillisesti tautiin liittyy perinöllinen taipumus,
joka altistaa insuliinin vaikutuksen heikentymiselle eli
insuliiniresistenssille sekä haiman riittämättömälle kyvylle tuottaa
riittävästi verensokeria alentavaa hormonia, insuliinia.
Insuliiniresistenssille altistavat perintötekijät ovat todennäköisesti
suurelta osin samoja, jotka altistavat myös ylipainolle. Vaikka
geeneillä eli perintötekijöillä on oma merkityksensä, elintapoihin
liittyvät tekijät ovat avainasemassa tyypin 2 diabeteksen
kehittymisessä. Epäterveellinen ja lihottava ruokavalio, vähäinen
liikunta, tupakointi, stressi ja unihäiriöt ovat tärkeimmät tyypin 2
diabeteksen riskitekijät. Terveelliset elintavat mukaanlukien
ylipainon välttäminen vähentää erittäin merkittävästi riskiä sairastua
tyypin 2 diabetekseen.
Koska tyypin 2 diabetes on yleinen ja useimmiten etenkin
alkuvaiheessaan oireeton sairaus, on tärkeää yksilökohtaisesti
arvioida riski sen kehittymiseen. Etenkin tyypin 2 diabeteksen
sukuhistoria, ylipaino, epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta
ja ikääntyminen lisäävät sairauden riskiä. Suomessa on kehitetty
erinomainen riskitesti, jolla voit arvioda oman riskisi tyypin 2 diabetekseen.
Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja varhainen diagnosointi on ensiarvoisen tärkeää. Varhaisessa vaiheessa aloitettu asianmukainen hyvä hoito vähentää huomattavasti lisäsairauksien riskiä ja ylläpitää elämänlaatua ja terveempää elämää.
Tee
tyypin 2 diabeteksen riskitesti Diabetesliiton sivulla.
Jos epäilet, että sinulla on tyypin 2 diabetes tai diabeteksen
riskitestin mukaan riskisi on suurentunut, kannattaa sinun ottaa
yhteyttä hoitopaikkaasi.
Tyypin 2 diabetes diagnosoidaan ensisijaisesti paastoverensokerin perusteella (ei ruokaa eikä juomaa 8 tuntia ennen testiä). Normaalisti paastoverensokerin tulisi olla alle 6 mmol/l. Diabeteksessa paastoverensokeri on toistetusti 7 mmol/l tai yli.
Jos riskitestin perusteella riskisi diabetekseen on suurentunut tai jos paastoverensokerisi on 6-7 mmol/l välillä, suositellaan tehtäväksi sokerirasitustesti. Siinä mitataan ensin paastoverensokerisi. Sen jälkeen juot sokeripitoisen juoman, jonka jälkeen kahden tunnin kuluttua verensokerisi mitataan uudelleen. Normaalisti tämä kahden tunnin arvo tulisi olla alle 7.8 mmol/l. Diabeteksesta on kyse, mikäli arvo on yli 11.0 mmol/l.
Mikäli paastoverensokerisi on 6-7 mmol/l tai sokerirasitustestissä kahden tunnin arvo on välillä 7.8-11.0 mmol/l on kyseessä ns. esidiabetes. Tässä tilanteessa onnistunut elintapahoito on erityisen kannattavaa. Hyvillä elintavoilla tilan eteneminen diabetekseksi on lähes kokonaan vielä ehkäistävissä. Mikäli elintavoissa ei tee muutoksia, tyypin 2 diabeteksen kehittymisen riski on erittäin suuri.
Diabetesdiagnoosi voidaan tehdä myös ns. sokerihemoglobiinitason, HbA1c:n perusteella. Se kertoo epäsuorasti verensokeritasosta pitemmältä aikaväliltä edeltävästi (2-3 kuukautta). HbA1c kertoo veren punasolujen sokeroitumisasteesta ja sen normaaliarvo on 20-42 mmol/mol välillä. Mitä korkeampi verensokeritaso on edeltävästi ollut, sitä korkeampi HbA1c-taso. Diabetesdiagnoosi voidaan tehdä, mikäli HbA1c on ≥48 mmol/mol.
Hyvän verensokeritason yleistavoite
HbA1c < 53 mmol/mol
Tarkempi tavoite arvioidaan yksilökohtaisesti diabetesta hoitavan lääkärin toimesta
Jos sinulla on tyypin 2 diabetes ja sairautesi on hyvin
hallinnassa, voit hyvinkin elää aktiivista ja itsenäistä elämää. Sinun
on kuitenkin tehtävä muutoksia terveydestäsi huolehtimiseen ja
suunniteltava huolellisesti tiettyjä toimintoja ja tilanteita.
Tyypin 2 diabeteksessa terveellinen painonhallintaa tukeva ruokavalio, riittävä liikunta ja uni on onnistuneen hoidon perusta. Elintapahoidon lisäksi verensokerin alentamisen tueksi on valittavissa runsaasti erilaisia lääkehoitoja.
Ruokavalion, fyysisen aktiivisuuden ja verensokeritasojen tasapainottamisen oppiminen sekä kyky sopeutua erilaisiin tilanteisiin auttaa elämään täysipainoisesti ja välttämään vakavat terveysongelmat. Oikeat tiedot ja tuki diagnoosin jälkeen ovat ensimmäinen askel kohti parempaa pitkäaikaista terveyttä.
Jos elät diabetesta sairastavan kanssa tai hoidat diabetesta sairastavaa henkilöä, on myös olemassa keinoja, joiden avulla voit auttaa häntä sopeutumaan elämään tämän sairauden kanssa.