Go to the page content
Perusteet | 2 min. lukemisaika

Jalkojen ahtauttava valtimotauti

Yli 65-vuotiaista noin viidennes sairastaa alaraajan valtimotautia. Näistä noin kahdeksalla prosentilla on katkokävelyoireita. Sairaus pahenee kriittiseksi iskemiaksi heistä noin 2–5 prosentilla. Joka toisella kriittisen iskemian potilaalla on diabetes.

Katkokävely on yleisin oire


Valtimotaudin yksi yleinen ilmentymä on alaraajoihin johtavien valtimoiden ahtautuminen. Tällöin jalkojen verenkierto heikkenee ja valtimoihin voi kehittyä tukoksia, jotka aiheuttavat pysyvän hapenpuutteen eli kriittisen iskemian. Pahimmillaan seurauksena voi olla raajan amputaatio.

Tupakointi on selkeä riskitekijä, joten savuttomaksi kannattaa pyrkiä. Myös diabetes ja ikääntyminen nostavat valtimotautien riskiä. Munuaisten vajaatoiminta voi sekin vaikuttaa riskiin sairastua.

Jalkojen ahtauttava valtimotauti on usein pitkään oireeton tai hyvin vähäoireinen. Eteenkin lievä hapenpuute on monesti oireeton, jos henkilö liikkuu vähän. Oireista tyypillisin on katkokävely, eli pakko pysähtyä tai hidastaa kesken liikkeen. Se aiheutuu lihasten hapenpuutteesta, jonka taustalla on riittämätön valtimoverenkierto. Kipua esiintyy rasituksessa tyypillisimmin molempien tai toisen jalan pohkeessa, mutta voi tuntua myös reidessä ja pakarassa ja se lievittyy levossa yleensä jo 5–15 minuutissa. Kiirehtiminen tai kovempi rasitus, kuten ylämäkeen kävely pahentaa kipua. Kipu myös uusii herkästi ja toistuu samanlaisena.

Raajan vaikea hapenpuute on harvinainen mutta vakava seuraus

Jos jaloissa on lepokipua tai kudosvaurio (haava tai kuolio), joiden syynä on valtimoverenkierron riittämättömyys, puhutaan kriittisestä iskemiasta. Sen syntyminen ei edellytä katkokävelyoiretta; sitä on esiintynyt vain joka toisella kriittisen iskemian saaneista potilaista.

Kriittisessä iskemiassa

  • kudosvaurio ja lepokipu on jalkaterässä tai toisinaan sääressä
  • kipu lievittyy istumaan tai seisomaan noustessa tai riiputettaessa jalkaa alaspäin
  • kipu ilmaantuu tyypillisesti yöllä maatessa
  • tila saattaa myös olla kivuton, jos diabetekseen liittyy hermovaurio (neuropatia)

Varhainen puuttuminen ja hyvä hoito on usein tuloksellista

Nilkan valtimoiden sykkeen tunnustelu on yksi keino päästä valtimotaudin jäljille. Jos syke on epämääräinen, se varmistetaan mittaamalla systolinen verenpaine sekä nilkasta että olkavarresta ja tarkastelemalla näiden suhdetta.

Suorituskyvyn mittauksessa käytetään kävelymattotestiä. Tällöin tarkastellaan jalkojen suorituskykyä levossa ja rasituksessa.

Suurin osa amputaatioista on estettävissä varhaisella taudin havaitsemisella, oikealla hoidolla ja panostamalla hyvään hoitotasapainoon ja terveellisiin elämäntapoihin. Katkokävelypotilaista vain noin kahdella prosentilla päädytään amputaatioon. Jopa 75 %:lla oire tasaantuu tai lievittyy.

Savuttomuus, diabeteksen hyvä hoito, verenpaine- ja kolesterolitasojen pitäminen suositellulla tasolla ja liikunta ovat keinoja, joilla itse voi pienentää sairastumisen riskiä. Lisäksi lääkehoidolla on mahdollista pyrkiä estämään verisuonitukosten syntyä. Lääkehoidolla ei kuitenkaan voida parantaa kriittisesti iskeemisen jalan verenkiertoa.

Liikunnalla on merkitystä eteenkin katkokävelyoireen hoidossa. Tavoitteena on pidentää kivutonta kävelymatkaa vuorottelemalla kävelyn ja levon jaksoja:

  • kävellään, kunnes kipu muuttuu kohtalaiseksi
  • levätään, kunnes kipu lievittyy
  • kävellään uudestaan, kunnes kipu jälleen kohtalaista
  • toistetaan tätä niin monta kertaa kuin 30–60 minuutissa mahdollista
  • sauvakävely voi auttaa kävelymatkan pidentämisessä

Verisuonitoimenpiteitä tarvitaan katkokävelyoireen vuoksi vain harvoin. Mikäli oire kuitenkin jatkuu pahana, tehdään leikkaushoidosta arvio, jossa selvitetään hapenpuutoksen vakavuus. Alaraajan verenkiertoa voidaan parantaa joko leikkauksella tai ohittamalla ahdas valtimo verisuonisiirteellä tai laajentamalla ahtaumaa pallokatetrilla.

Lähteet
  1. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. diabetestalo.fi, viitattu 11.11.2020.www.terveyskyla.fi
  2. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu 23.10.2020). www.käypähoito.fi
  3. Riikola, T. ym. Alaraajojen tukkiva valtimotauti huonontaa jalkojen verenkiertoa. Käyvän hoidon potilasversiot. Lääkärikirja Duodecim 2010. www.terveyskirjasto.fi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

FI20NNM00043 12/2020