Go to the page content
4 min. lukemisaika

Mitä olisin halunnut tietää diabetesteknologiasta diagnoosin saadessani (osa 1)

Teknologian mahdollistaessa niin paljon, mietityttää usein, miten olemme aiemmin pärjänneet. Samaa voidaan sanoa diabetesteknologiasta, mutta kun tarjolla on niin monia eri vaihtoehtoja, tulee diabeetikon saada tarpeeksi tietoa oikean vaihtoehdon valitsemiseksi. Kysyimme palkitulta tyypin 1 diabetesvaikuttajalta ja itse-nimitetyltä datanörtiltä Nick Cahmilta hänen kokemuksistaan diabetesdiagnoosista, sekä tarpeesta saada parempaa opastusta diabeteksen hoitovaihtoehdoista.

Tämä artikkeli käsittelee Nick Cahmin kokemuksia, näkökulmia ja mielipiteitä, eikä niitä pidä ottaa yleisenä diabetesta sairastavien mielipiteinä.

Kun ensimmäisen kerran saa kuulla sairastavansa diabetesta, ei mielessä todennäköisesti ole saatavilla oleva teknologia. Todennäköisemmin kokee surua, vihaa ja pelkoa tuntematonta kohtaan. Kun minä sain diabetesdiagnoosin vuonna 2007, en tiennyt diabeteksesta melkein mitään. En tiennyt miten sitä hoidetaan tai miltä tulevaisuus näyttäisi. Oikeastaan en edes tiennyt mitä minun pitäisi tietää. Ensimmäisistä epävarmoista askelista diabeteshoidon maailmaan lähtien kuitenkin ymmärsin, että onnistuneen hoitotasapainon ylläpitämisessä on muutama avainasia:

  1. Motivaatio
  2. Koulutus ja tieto
  3. Sopiva teknologia
  4. Tuki (Vertaistuki ja hoitohenkilökunnan tuki)

Ilman yhtäkin näistä tekijöistä voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta saavuttaa hyvä diabeteksen hoitotasapaino. Jos tarkastellaan vain teknologiaa, yhdistyy siinä kaikki nämä tekijät. Teknologia voi epäilemättä parantaa motivaatiota, se ei ole mitään ilman koulutusta ja tietoa, ja uuden teknologian hallitseminen vaatii tukea, joko vertaisilta tai terveydenhuollon ammattilaisilta. Kun lähdin sairaalasta vuonna 2007, olin käsitellyt näistä tekijöistä ehkä yhtä, motivaatiota. Muiden käsittelemiseen kului vielä aikaa, joidenkin käsittelemiseen jopa kymmenen vuotta.

On helppo kuvitella, että uusin innovaatio itsessään jo parantaa diabeteksen hoitotasapainoa. Teknologian ja koulutuksen välinen yhteys on kuitenkin välttämätön, eikä yhdelle henkilölle sopiva asia välttämättä sovi toiselle. Koulutuksen avulla parannetaan tietoisuutta innovaatioista. Koronapandemia on selvästi nopeuttanut eri organisaatioiden ja sidosryhmien verkkokoulutusalustojen kehittymistä. Koulutusta pidettiin liian pitkään vain luokkahuoneessa tapahtuvana muodollisena opetuksena. Nyt kun mahdollisuuksia on yhä enemmän erilaisilla alustoilla, on asia muuttumassa. Haasteena on edelleen sitouttaa ihmisiä, mutta osallistumisen helppous auttaa siinä varmasti.

Teknologinen kehitys on huomattavaa. Kun puhuu diabetesta vuosikymmenien ajan sairastaneiden kanssa, selviää kuinka suuren harppauksen diabeteksen hoito on ottanut. Diabetesteknologia ei ole pelkästään älykkäitä, automaattisia insuliinipumppuja ja edistyneimpiä jatkuvan glukoosiseurannan menetelmiä, vaan se sisältää kaikki työkalut, joita diabeetikko tarvitsee. Pitkä lista työkaluja sisältää neulat, lansetit, insuliinin, verensokeriliuskat, verensokerimittarit ja insuliinin annosteluvälineet, kuten älykkäät insuliinikynät. Kaikki nämä ovat kehittyneet teknologisesti paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Tärkeimpinä mainittakoon vielä muutokset verensokeriseurantaan ja insuliinityyppeihin.

Puhuttaessa kaikesta tästä edistyksestä ja diabetesteknologiasta on tärkeää muistaa, etteivät kaikki digitaaliset hoitomuodot sovi kaikille – tärkeää on löytää itselle sopivin hoitomuoto.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Diabetes päivä kerrallaan
Elintavat | 6 min. lukemisaika

Diabetes päivä kerrallaan

Tyypin 2 diabes on pitkäaikaissairaus, joka vaikuttaa päivittäiseen elämään. Lue lisää, miten sairaus kannattaa huomioida työssä ja matkalla.

FI21DH00002 (päivitetty 25.01.2022)