Insuliinia pidetään helposti itsestäänselvyytenä. On hyvä kuitenkin muistaa, että insuliinia käytettiin ensimmäisen kerran diabeteksen hoitoon vain noin 100 vuotta sitten. Sen käyttö oli alkeellista, ja vaikka insuliini mahdollisti hoitamaan ennen elämää rajoittavaa sairautta, ei sitä voinut kuitenkaan sairauden hallitsemiseksi kutsua. Pikakelaus vuoteen 2007, jolloin minulla diagnosoitiin diabetes. Sain tunnin mittaiset koulutuksen ja minulle ojennettiin omaseurantavihko, kaksi insuliinikynää ja verensokerimittari. Tehokkaita työkaluja hallitsemaan juuri saamaani diabetesdiagnoosia, mutta tietämykseni siitä, mitä niiden kanssa pitäisi tehdä oli vähäistä. Minulla ei ollut tietämystä siitä, oliko näille työkaluille valittavissa vaihtoehtoja vai olivatko juuri nämä ne parhaat työkalut omaan tilanteeseeni.

Olin onnekas, koska olin käyttänyt internetiä 1990-luvun alusta lähtien ja tiesin sen tarjoamat tiedonhaun mahdollisuudet (ja sudenkuopat). Minulla oli tieteellinen koulutustausta ja tiesin, että tiedonhaussa tärkeintä oli löytää niin paljon tietoa kuin mahdollista. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Diabetesdiagnoosini jälkeen onnistuin pitämään omaseurantavihkoni ajantasalla muutaman viikon ajan. Minulla oli suuri osa tarvitsemastani koulutuksesta, vertaistukea ja osa tarvitsemastani teknologiasta. Kun muistelen tuota diagnoosin jälkeistä aikaa, pärjäsin hyvin, mutten erinomaisesti. Kaksi avainasiaa auttoivat minua parantamaan keskinkertaisen hoitoni tasolle, joka ylitti odotukseni huomattavasti:

1. Jatkuva glukoosinseuranta
2. Kurssille osallistuminen

Tietenkään samat ratkaisut eivät toimi kaikille. Henkilökohtaisesti koen, että jatkuva glukoosinseuranta oli minulle avain diabeteksen hallinnan ymmärtämiseksi. Verensokerimittarit ovat erinomaisia teknologisia laitteita, mutta ne vaativat sitoutumista, tietoa ja motivaatiota toimiakseen tehokkaasti, mikä oli minulle monessa tilanteessa hankalaa. Ensimmäisen skannattavan glukoosinseurantajärjestelmän lanseeraus vuonna 2016 teki suuren vaikutuksen minuun. Vaati kuitenkin vielä sen, että sain reaaliaikaiset verensokerilukemat näkymään aina tarvittaessa ilman erillistä toimenpidettä, ennen kuin hoitotasapainoni parani huomattavasti. Näin jälkiviisaana se ei johtunut siitä, ettenkö olisi osannut käyttää laitetta tehokkaasti, vaan näkyvyys verensokerarvoihini motivoi minua tekemään enemmän töitä hyvän hoitotasapainon eteen.

Diabeetikot ovat yksilöitä ja heille sopivat hoitovaihtoehdot mietitään yksilöllisesti. Minä käytän insuliinipistoksia insuliinipumpun sijaan, koska olen kokenut sen toimivan minulla paremmin. Tulevaisuudessa ajattelen älykkäiden insuliinikynien auttavan minua diabeteksen hoidossani jatkuvan glukoosiseurannan rinnalla. Insuliinipumppujen etu on ollut jo pitkään se, että niiden avulla potilas ja hoitoyksikkö ovat voineet tarkastella verensokeri- ja insuliinin annostietoja vierekkäin reaaliaikaisesti. Teknologian keräämä data auttaa potilasta ja terveydenhuollon ammattilaista käymään keskusteluita insuliinihoidosta tarkemmin. Teknologia kehittyy ja nyt tuo sama on mahdollista myös pistoshoitoisille. Kuten älykkäät insuliinipumput, myös älykkäät insuliinikynät voivat motivoida ja opettavaa minua, koska saan syventävää tietoa esimerkiksi insuliinipistosteni oikeasta ajoituksesta. Näen insuliiniannokseni reaaliajassa verensokeridatan vieressä ja se tekee minulle omahoidostani helpompaa. Se myös auttaa minua terveydenhuollon ammattilaisten kanssa käymissäni keskusteluissa hoidostani.

Diabetesteknologia jatkaa kehittymistä ja parantumista. Kun markkinoille tulee enemmän vaihtoehtoja, jotka ottavat huomioon erityyppiset diabeetikot, odotan näkeväni, miten nämä teknologiset innovaatiot auttavat parantamaan ja tehostamaan diabeteksen hoitoa.

FI21DH00002 (päivitetty 25.01.2022)