decorational arrow Lääkehoidot | 2 min. read

Yleistä tyypin 2 diabeteksen lääkehoidosta

Tyypin 2 diabeteksessa lääkehoito aloitetaan elintapahoidon rinnalla. Lääkehoitoa aloitettaessa tehdään yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa hoitosuunnitelma eli asetetaan muun muassa hoidolle tavoitteet ja suunnitelma niiden toteutumisen seurannasta. Lääkehoitoa suunnitellessa on tärkeää suunnitella lääkehoito ja ruokailu siten, ettei paino nouse ja ylipainon laihduttaminen on mahdollista.

Lääkehoitoa aloittaessa käydään läpi lääkkeen vaikutusta ja miten pian lääkkeen vaikutus alkaa näkyä. Terveydenhuollon ammatilainen käy myös ohjauksessa läpi, miten ja montako kertaa päivässä/viikossa lääke otetaan. Otetaanko lääke esimerkiksi illalla vai aamulla ja otetaanko se suun kautta vai pistoksena. Jos lääke voi aiheuttaa liiallista verensokerinlaskua, niin kerrataan myös matalan sokerin korjaaminen. Tärkeää on myös käydä läpi mahdolliset haittavaikutukset.

Metformiini:

Metformiini tehostaa kehossa insuliinin vaikutusta ja estää maksaa tuottamasta ylimääräistä sokeria verenkiertoon erityisesti yöaikana. Tabletti otetaan yleensä aamulla ja/tai illalla. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat vatsavaivat ja ripuli.

Pistettävät suolistohormonilääkkeet (GLP1-reseptoriagonistit):

Lääke tehostaa insuliinineritystä ja hidastaa ruoan imeytymistä mahasuolikanavasta. Se pistetään valmistekohtaisesti 1-2 kertaa päivässä tai kerran viikossa. Ennen lääkkeen aloitusta terveydenhuollon ammattilainen ohjaa pistosvälineen käytön sekä pistämisen. Lääkkeen vaikutuksesta ruokahalu saattaa vähentyä ja sen myötä tukea painonhallintaa. Lääkkeellä on pieni matalan verensokerin riski. Haittavaikutuksena voi hoidon alussa esiintyä pahoinvointia ja ulosteen löysyyttä.

SGLT-2:n estäjät eli glukoosinpoistajat:

Lääke poistaa sokeria virtsaan munuaisten kautta. Tabletti otetaan kerran päivässä. Lääkkeellä on pieni riski aiheuttaa matalaa sokeria. Haittavaikutuksena on joillakin henkilöillä lisääntynyt riski hiiva- ja virtsatietulehduksiin. Lääkkeen kanssa on muistettava riittävä juominen. SGLT-2:n estäjät saattavat helpottaa painonhallintaa.

DPP-4:n estäjät eli gliptiinit:

Lääke tehostaa haiman insuliinineritystä. Tabletti otetaan valmisteesta riippuen kerran tai kahdesti päivässä. Lääkkeellä on pieni riski aiheuttaa matalaa sokeria. Lääkkeen aloituksen alkuvaiheessa saattaa esiintyä pahoinvointia.

Sulfonyyliureat:

Lääke vaikuttaa insuliinieritystä lisäävästi. Tabletti otetaan kerran päivässä. Lääke voi aiheuttaa matalaa verensokeria ja painonnousua.

Glinidit eli ateriatabletit:

Lääke lisää insuliinin eritystä haimasta. Tabletti otetaan ennen hiilihydraattipitoista ateriaa. Glinidit saattaa aiheuttaa matalaa verensokeria ja painonnousua. Myös vatsavaivoja saattaa esiintyä.

Glitatsonit eli insuliiniherkkyyden lisääjät:

Lääke herkistää kudoksia insuliinin vaikutukselle ja sen vaikutus näkyy yleensä 3-6 kuukauden kuluttua. Lääke otetaan kerran päivässä. Lääkkeellä on pieni riski aiheuttaa matalaa sokeria. Glitatsonit saattavat aiheuttaa nesteen kertymistä ja turvotuksia erityisesti alaraajoissa. Lääkkeen käytön aikana on seurattava painoa.

Insuliinihoito:

Insuliinihoitoa suunnitellessa tai muuttaessa tehdään terveydenhuollon ammattilaisen kanssa yhdessä yksilöllinen hoitosuunnitelma hoidosta, joka ottaa huomioon elämänrytmin ja hoidon toteutumisen kannalta parhaat vaihtoehdot.

Insuliinit jaotellaan käyttöperiaatteen ja annostelutavan mukaisesti perus- ja ateriainsuliineihin sekä sekoiteinsuliineihin. Insuliinit vaikuttavat yksilöllisesti.

Perusinsuliineilla pyritään turvaamaan insuliinin perustarve. Se vastaa insuliinin tarpeesta varsinkin yöllä ja aterioiden välissä. Perusinsuliini annostellaan aina kaikissa olosuhteissa säännöllisesti. Perusinsuliineja on pitkävaikutteiset insuliinijohdokset sekä NPH-insuliinit.

Ateriainsuliineina käytetään pika-ja lyhytvaikutteisia insuliineja. Ateriainsuliineja annostellaan silloin, kun syödään verensokeria nostavia hiilihydraatteja tai korjataan koholla olevaa verensokeria.

Sekoiteinsuliinit toimivat osittaina perusinsuliinina ja osittain ateriainsuliinina. Vaikka sekoiteinsuliinilla voi pistoskertoja olla vähemmän, haittapuolena saattaa olla kaavamainen annostelu. Tämä tarkoittaa, että ruoka-aikojen, ruokamäärien ja liikunnan on oltava samankaltaista päivästä toiseen.

Insuliinit saattaavat aiheuttaa matalan verensokerin.Tämä voi johtaa painonnousuun ylimääräisen syömiseen liittyen. Painonnousua saattaa myös olla insuliinin aloittamisen jälkeen johtuen ilmeisesti parantuneesta verensokeritasapainosta. Myös allergiareaktiot ovat mahdollisia muun muassa pistokohdassa.

Lähteet
  1. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito-suositus, 2018. www.kaypahoito.fi   
  2. Ilanne-Parikka ym. Diabetes. 1.painos, Kustannus oy Duodecim 2019.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Miten verensokeria voi seurata
decorational arrow Verensokeri | 3 min. read

Miten verensokeria voi seurata

Verensokeritasojen seuranta ja kirjaaminen voi auttaa ymmärtämään paremmin elimistön reaktioita ruokaan, liikuntaan ja lääkitykseen.