Sydämen vajaatoiminnassa sydänlihas ei pumppaa riittävästi verta elimistön käyttöön. Kyseessä on oireyhtymä, joka voi johtua monesta eri sydänsairaudesta, tyypillisimmin sepelvaltimotaudista ja kohonneesta verenpaineesta. Yksi aiheuttaja on sydäninfarkti, jossa osa sydänlihaksesta on pysyvästi vahingoittunut, eikä pysty enää pumppaamaan verta. Koko väestöstä sitä esiintyy noin 1–2 prosentilla, yli 70-vuotiaista jo yli 10 prosentilla.
Sydämen vajaatoimintaa esiintyy diabetesta sairastavilla 2–3 kertaa enemmän kuin muulla väestöllä. Yhtenä syynä on se, että diabetes voi pitkän ajan kuluessa vahingoittaa sydämen pieniä verisuonia, aiheuttaa sydänlihassolujen liikakasvua ja lisääntynyttä sidekudosten kertymistä. Diabeteksen pitkä kesto ja korkea ikä lisäävätkin vajaatoiminnan riskiä. Sydänlihasmuutokset eivät kuitenkaan todennäköisesti itsenäisesti johda sydämen vajaatoimintaan, mutta jos korkeaa verenpainetta ei hoideta tai taustalla on esimerkiksi munuaissairaus tai sairastettu infarkti, nousee vajaatoiminnan riski.
Hengenahdistus rasituksessa ja väsyminen helposti voivat olla merkkejä sydämen vajaatoiminnasta. Tila aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, koska vajaasti pumppaava sydän ei saa siirrettyä verta normaalisti eteenpäin. Mikäli vajaatoiminta vaikeutuu, ahdistava tunne pahenee usein makuulla.
Myös erilaiset turvotukset ovat mahdollinen oire. Nestettä kertyy kudoksiin ja turvotusta esiintyy etenkin nilkoissa ja säärissä.
Sydämen vajaatoimintaa tutkitaan oireiden toteamisen lisäksi
sydänfilmin, röntgenkuva ja ultraäänitutkimuksen avulla. Myös
laboratoriokokeita otetaan tarvittaessa.
Terve sydänlihas pumppaa verta normaalisti, kun taas paksuuntuneen seinämän takia kammio ei palaudu supistuksessa ja lajeentuneen kammion johdosta supistuminen on heikentynyt.
Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan pääsääntöisesti lääkkeillä ja tietyissä tilanteissa tahdistinhoidolla. Tärkeää hoidon kannalta on kiinnittää huomiota painoon, terveelliseen ruokavalioon ja diabeteksen tehokkaaseen hoitoon. Hyvä sokeritasapaino vaikuttaisi vähentävän vajaatoiminnan kehittymistä.
Mikäli sydämen vajaatoiminta on kuitenkin edennyt, on etenkin iäkkään potilaan osalta tärkeää pyrkiä välttämään liian alhaisia verensokeriarvoja eli hypoglykemioita. Myös hyvä verenpaineen hoito vaikuttaa sairastumisen etenemiseen. Sepelvaltimotaudin tehokkaan statiinihoidon on todettu vähentävän vakavaksi edenneen vajaatoiminnan aiheuttamia sairaalajaksoja.
Joissain tapauksissa sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa kirurgisesti. Tällaisia ovat tilanteet, joissa sydämen vajaatoiminnan oireita voidaan lievittää hoitamalla sen taustalla olevaa sairautta, kuten sepelvaltimotautia tai läppävikaa. Tietyissä sydänlihassairauksissa voi hoitona olla myös sydämensiirto.
On tärkeää tunnistaa vajaatoiminnan mahdollisen pahenemisen merkit, jotta hoitoa voidaan tarvittaessa tehostaa.
Liikuntaharjoittelussa otetaan huomioon sairauden vaikeusaste ja tilanne. Liikuntasuunnitelma tehdään yksilöllisesti ja liikunta aloitetaan ohjatusti. Suositeltua on harrastaa kestävyysliikuntaa päivittäin ja lihasvoimaharjoittelua 2–3 kertaa viikossa.
Liikunnalla voidaan esimerkiksi
FI23DI00046 (päivitetty 01-2024)
