Yleistä tyypin 2 diabeteksen lääkehoidosta

Tyypin 2 diabeteksessa lääkehoito aloitetaan elintapahoidon rinnalla. Lääkehoitoa aloitettaessa tehdään yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa hoitosuunnitelma eli asetetaan muun muassa hoidolle tavoitteet ja suunnitelma niiden toteutumisen seurannasta. Lääkehoitoa suunniteltaessa on tärkeää miettiä lääkehoito ja ruokailu siten, ettei paino nouse ja ylipainon laihduttaminen on mahdollista.

Diabeteksen lääkehoitoa aloitettaessa käydään läpi lääkkeen vaikutusta ja miten pian lääkkeen vaikutus alkaa näkyä. Terveydenhuollon ammattilainen käy myös ohjauksessa läpi montako kertaa päivässä/viikossa lääke otetaan ja miten. Eli otetaanko lääke esimerkiksi illalla vai aamulla ja otetaanko se suun kautta vai pistoksena. Jos lääke voi aiheuttaa liiallista verensokerin laskua, niin kerrataan myös matalan verensokerin korjaaminen. Tärkeää on myös käydä läpi mahdolliset haittavaikutukset.

Diabeteksen lääkehoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat mm:

• Metformiini
• SGLT-2:n estäjät eli glukoosinpoistajat
• DPP-4:n estäjät eli gliptiinit
• Sulfonyyliureat
• Glinidit eli ateriatabletit
• Glitatsonit eli insuliiniherkkyyden lisääjät
• GLP1-reseptoniagonistit eli suolistohormonilääkkeet
• Insuliini

Voit lukea eri lääkkeistä lisää tästä alapuolelta.

Metformiini tehostaa kehossa insuliinin vaikutusta ja estää maksaa tuottamasta ylimääräistä sokeria verenkiertoon erityisesti yöaikana. Tabletti otetaan yleensä aamulla ja/tai illalla. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat vatsavaivat ja ripuli.

Lääke poistaa sokeria virtsaan munuaisten kautta. Tabletti otetaan kerran päivässä. Lääkkeellä on pieni riski aiheuttaa matalaa sokeria. Haittavaikutuksena on joillakin henkilöillä lisääntynyt riski hiiva- ja virtsatietulehduksiin. Lääkkeen kanssa on muistettava riittävä juominen. SGLT-2:n estäjät saattavat helpottaa painonhallintaa.

Lääke tehostaa haiman insuliinineritystä. Tabletti otetaan valmisteesta riippuen kerran tai kahdesti päivässä. Lääkkeellä on pieni riski aiheuttaa matalaa sokeria. Lääkkeen aloituksen alkuvaiheessa saattaa esiintyä pahoinvointia.

Lääke vaikuttaa insuliinieritystä lisäävästi. Tabletti otetaan kerran päivässä. Lääke voi aiheuttaa matalaa verensokeria ja painonnousua.

Lääke lisää insuliinin eritystä haimasta. Tabletti otetaan ennen hiilihydraattipitoista ateriaa. Glinidit saattaa aiheuttaa matalaa verensokeria ja painonnousua. Myös vatsavaivoja saattaa esiintyä.

Lääke herkistää kudoksia insuliinin vaikutukselle ja sen vaikutus näkyy yleensä 3-6 kuukauden kuluttua. Lääke otetaan kerran päivässä. Lääkkeellä on pieni riski aiheuttaa matalaa sokeria. Glitatsonit saattavat aiheuttaa nesteen kertymistä ja turvotuksia erityisesti alaraajoissa. Lääkkeen käytön aikana on seurattava painoa.

Lääke tehostaa insuliinineritystä ja hidastaa ruoan imeytymistä mahasuolikanavasta. Vahtoehtoina ovat 1-2 kertaa päivässä tai kerran viikossa otettavat pistokset tai kerran päivässä otettava tabletti. Lääkkeen vaikutuksesta ruokahalu saattaa vähentyä, mikä tukee myös painonhallintaa. Lääkkeellä on pieni matalan verensokerin riski. Haittavaikutuksena voi hoidon alussa esiintyä pahoinvointia ja ulosteen löysyyttä.

Insuliinihoitoa suunnitellessa tai muuttaessa tehdään terveydenhuollon ammattilaisen kanssa yhdessä yksilöllinen hoitosuunnitelma hoidosta, joka ottaa huomioon elämänrytmin ja hoidon toteutumisen kannalta parhaat vaihtoehdot.

Insuliinit jaotellaan käyttöperiaatteen ja annostelutavan mukaisesti perus- ja ateriainsuliineihin sekä sekoiteinsuliineihin. Insuliinit vaikuttavat yksilöllisesti.

• Perusinsuliineilla pyritään turvaamaan insuliinin perustarve. Se vastaa insuliinin tarpeesta varsinkin yöllä ja aterioiden välissä. Perusinsuliini annostellaan aina kaikissa olosuhteissa säännöllisesti. Perusinsuliineja on pitkävaikutteiset insuliinijohdokset sekä NPH-insuliinit.
• Ateriainsuliineina käytetään pika-ja lyhytvaikutteisia insuliineja. Ateriainsuliineja annostellaan silloin, kun syödään verensokeria nostavia hiilihydraatteja tai korjataan koholla olevaa verensokeria.
• Sekoiteinsuliinit toimivat osittaina perusinsuliinina ja osittain ateriainsuliinina. Vaikka sekoiteinsuliinilla voi pistoskertoja olla vähemmän, haittapuolena saattaa olla kaavamainen annostelu. Tämä tarkoittaa, että ruoka-aikojen, ruokamäärien ja liikunnan on oltava samankaltaista päivästä toiseen.

Insuliinit saattaavat aiheuttaa matalan verensokerin. Tämä voi johtaa painonnousuun liittyen ylimääräiseen syömiseen. Painonnousua saattaa myös olla insuliinin aloittamisen jälkeen johtuen ilmeisesti parantuneesta verensokeritasapainosta. Myös allergiareaktiot ovat mahdollisia muun muassa pistokohdassa.

Lue lisää matalasta verensokerista osiosta Matala verensokeri? Miten huomata ja hoitaa hypoglykemia.

 FI23DI00046 (päivitetty 01-2024)