Säännöllinen liikunta tehostaa insuliinin vaikutusta ja vaikuttaa ​edullisesti sydän- ja verisuonitautiriskiin​. Liikunnan vaikutukset ovat yksilölliset ​ja myös liikuntalaji, liikunnan kesto, liikunnan teho ja liikkujan kunto ovat vaikuttavia tekijöitä​.

Liikunta voi toisaalta laskea verensokeria liikaa, jos siihen ei ole asianmukaisesti varautunut.​ Katso lisää kohdasta Matala verensokeri? Miten huomata ja hoitaa hypoglykemia. Liikuntaan varautumiseen voidaan antaa suuntaa antavat ohjeet, ​joita jokaisen diabetesta sairastavan on kokeiltava omalla kohdallaan​ ja opittava yksilöllisesti toimimaan liikuntatilanteissa.

Jos verensokeri on korkea 15–20 mmol/l jo ennen liikuntaa johtuen insuliinin puutteesta, liikkumaan on turvallista lähteä vasta, kun verensokeri on saatu laskemaan​. Rankka liikunta tai esim. kilpailujännitys (vastavaikuttajahormonit) voi nostaa liikuntasuorituksen aikana verensokeria. Katso lisää kohdasta Korkea verensokeri, miten toimia.

Liikunnan jälkeistä korkeaa verensokeria voi korjata varovaisesti liikunnan jälkeen esim. pienellä määrällä hiilihydraattia ja korjausinsuliinilla.

Liikuntaan varaudutaan syömällä ylimääräistä hiilihydraattia ja/tai vähentämällä edeltävää ateriainsuliiniannosta, jos liikutaan 0–3 tunnin sisällä pikainsuliinipistoksesta​. Jos verensokeri on ennen liikuntaa alle 5 mmol/l, kannattaa syödä 10-20 g hiilihydraattia ennen liikunnan alkua​.

Lisähiilihydraattia tarvitaan pitkäkestoisen liikunnan aikana 10–60 g /1 tunti liikuntaa. Liikkumaan lähtiessä on huolehdittava​ mukaan aina nopeavaikutteista hiilihydraattia​.
Tukeva, monipuolinen iltapala on myös tarpeen, jos päivällä on liikuttu paljon​. Rankan tai pitkäkestoisen liikunnan jälkeisiä ateriainsuliiniannoksia voi myös pistää varovaisemmin.

 FI23DI00046 (päivitetty 01-2024)