Go to the page content
4 min. lukemisaika

Korkea verensokeri? Ruokailun jälkeisen verensokerin haasteet

Uuden tai muuttuvan tilanteen vaikutus päivittäiseen elämään on suuri etenkin sellaisille henkilöille, jotka elävät tarkkaa seurantaa ja hallintaa vaativan pitkäaikaissairauden kuten diabeteksen kanssa. Esimerkiksi korona-ajan muutokset liikuntaan tai ruokailuun, harventuneet kontaktit terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ja tilanteen tuoma stressi vaikuttavat suoraan diabeteksen hoitotasapainoon. Vääränlaisen ruuan syöminen, vaikeudet harrastaa liikuntaa normaaliin tapaan, tai lääkityksen unohtaminen voivat lisätä korkean verensokerin, eli hyperglykemian, riskiä.

Tämä artikkeli auttaa ymmärtämään korkean verensokerin oireita ja antaa ideoita siitä, miten verensokerin saisi pidettyä viitearvoissa.

Miltä korkea verensokeri tuntuu? Yleisimmät korkean verensokerin oireet

Yleisimmät korkean verensokerin oireet ovat:

  • Väsymys ja uupumus
  • Lisääntynyt virtsaaminen
  • Kova jano
  • Näköhäiriöt
  • Päänsärky

Korkean verensokerin oireet ovat yksilöllisiä. Perheenjäsen tai ystävä voi myös huomata normaalista poikkeavaa käyttäytymistä.

Kaikki diabetesta sairastavat eivät välttämättä tunne tai tunnista itse korkean verensokerin aiheuttamia oireita.

Säännöllinen verensokeriseuranta on tärkeää korkean verensokerin havaitsemiseksi ja sen haittojen ehkäisemiseksi. Verensokeria on siis tärkeää mitata säännöllisesti kotona. Hoitopaikassa ohjataan verensokerimittarin tai glukoosisensorin käyttö ja mihin asioihin kannattaa omaseurannassa kiinnittää huomiota. Tarvittaessa voi aina olla yhteydessä omaan hoitopaikkaan.

Korkean verensokerin ehkäisy

Päivittäisen rutiinin ylläpitäminen on yksi parhaista tavoista selviytyä uudessa elämäntilanteessa. Selkeän päivärutiinin avulla on helpompi suunnitella ruoka-ajat ja välttää napostelua. Samalla on helpompi tehdä verensokerin seurannasta ja insuliinin pistämisestä päivittäinen rutiini.

Vaikka et pääsisi ulos päivän aikana, koita silti liikkua kotona – jo 10 minuuttia liikuntaa päivässä tukee fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Internetistä löytyy useita verkossa toteutettavia liikuntatunteja, joita voi kokeilla. Lisää ideoita löydät artikkelistamme ”Liikunta ja tyypin 2 Diabetes

Stressin hallitseminen

Pitkäkestoinen stressi voi nostaa verensokeritasoa. Stressaantuneena keho vapauttaa hormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia. Nämä hormonit hankaloittavat insuliinin toimintaa ja voivat johtaa verensokeritason nousuun.

Stressiä voi yrittää hallita tekemällä asioita, joista pitää tai jotka auttavat rentoutumaan, kuten lukeminen, meditointi, jooga, piirtäminen tai maalaaminen. Myös lemmikkien kanssa ajan viettäminen helpottaa huolia ja stressiä.

Miten toimia, kun verensokeri on korkea

Jos olo on huono ja/tai ilmenee korkean verensokerin oireita, on hyvä tarkistaa verensokeri.

Jos verensokeritaso on liian korkea, insuliiniannoksia pitää usein lisätä hoitopaikkasi antamien ohjeiden mukaan. Tarvittaessa voi kysyä lisää neuvoa omasta hoitopaikasta.

Korkea verensokeri voi johtua esimerkiksi seuraavista asioista:

  • Insuliinin unohtaminen tai liian vähäinen insuliinimäärä suhteessa tarpeisiin
  • Normaalia suuremman hiilihydraattimäärän syöminen
  • Stressi
  • Sairaus tai tulehdus

Jos verensokeri pyrkii olemaan korkealla toistuvasti, verensokeriseurantaa kannattaa tehostaa. Lisäksi kannattaa havainnoida mihin aikaan vuorokaudesta verensokerinousua tapahtuu ja mikä sen syy voi olla.

Lue lisää verensokerin seuraamisesta ja kehon reaktiosta ruokaan, liikuntaan ja lääkkeisiin.

Jos verensokeri on jatkuvasti korkealla ja verensokerin hallinnassa on hankaluuksia, kannattaa olla yhteydessä hoitopaikkaan, josta saa ohjeita verensokeriseurantaan ja insuliiniannosten säätöön.

Lähteet
  1. Käypä hoito -suositus 2020, Insuliinipuutosdiabetes, haettu 14.12.2021

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Diabeettinen neuropatia
Perusteet | 2 min. lukemisaika

Diabeettinen neuropatia

Neuropatia tarkoittaa vaurioita hermojen toiminnassa. Se voi olla tyypin 2 diabeteksen liitännäissairaus. Lue, miten riskiin voi itse vaikuttaa.

FI21NP600024 (päivitetty 27.1.2022)