
Tyypin 2 diabetes – Mitä kehossasi tapahtuu?
Mitä elimistössäsi tapahtuu, kun sinulla on tyypin 2 diabetes? Lue lisää.
Tyypin 1 diabetekseen voi sairastua missä iässä tahansa, usein se kuitenkin puhkeaa jo lapsuudessa tai nuoruudessa tai alle 40 vuoden iässä.
Tyypin 1 diabeteksen oireita ovat:
Jos sinulla tai läheiselläsi on yksi tai useampi näistä oireista, hakeudu välittömästi terveydenhuollon ammattilaisen luo.
Tyypin 1 diabetes puhkeaa, kun immuunijärjestelmä hyökkää insuliinia tuottavan haiman soluihin. Insuliini on hormoni, jonka avulla sokeri muutetaan kehon solujen energiaksi. Kun insuliinia tuottavia soluja haimassa tuhoutuu, elimistö ei enää kykene säätelemään verensokeritasoa ja tyypin 1 diabetekselle tyypillisiä oireita alkaa esiintyä.
Perinnöllisillä ja ympäristötekijöillä on arveltu olevan vaikutusta
tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen.
Tyypin 1 diabetesta tulisi epäillä, mikäli henkilöllä esiintyy diabetekseen viittavia oireet. Diagnoosi varmennetaan määrittämällä verensokeri, sillä tyypin 1 diabeteksessa verensokeri on tyypillisesti diagnoosivaiheessa selkeästi normaalia korkeampi. Tyypin 1 diabetes diagnosoidaan, jos verensokerimittauksen tulos on normaalia korkeampi ja henkilöllä on diabetekseen viittaavia oireita.
Diabetesdiagnoosi voidaan tehdä myös määrittämällä veresta ns HbA1c-taso. HbA1C on mittari, joka kertoo epäsuorasti verensokeritasosta edeltävän kahden-kolmen kuukauden ajalta. Alla oleva taulukko vertaa normaaleja verensokeriarvoja tyypin 1 tai 2 diabeteksen arvoihin.
Käypä hoito -suosituksen mukaan glukoosirasituksen 2 h arvo tai satunnainen arvo oireisella Insuliininpuutosdiabetes: Käypä hoito-suositus 2020(viitattu 14.12.2021www.kaypahoito.fi Huom! Suosituksessa myös Hba1c normaali < 42 mmol/mol ja diabetes ≥ 48 mmol/mol.
Lue lisää insuliinista, verensokerista ja niiden vaikutuksesta kehoon.
Koska tyypin 1 diabetes voi kehittyä nopeasti ja ilman selkeitä varoitusmerkkejä, diagnoosi voi tulla järkytyksenä.
Sairastumisen jälkeen on tärkeää saada tietoa ja ohjausta tyypin 1 diabeteksen hoitoon. Yhdessä hoitopaikan kanssa keskustellaan eri hoitovaihtoehdoista sekä diabeteksen vaikutuksesta päivittäiseen elämään. Diabeteslääkäriltä tai -hoitajalta saa lisätietoa ja tukea. Voit myös itse ottaa paljon asioista selvää. Lisäksi diabetesta sairastaville on olemassa paljon vertaistukea. Mitä enemmän diabeteksesta tietää, sitä paremmin pystyy varautumaan mahdollisiin haasteisiin hoidossa.
Tyypin 1 diabetesta sairastava voi elää pitkän ja aktiivisen elämän, kun hoito ja hoitotasapaino sekä elintavat ovat kunnossa.
FI21NP600024 (päivitetty 27.1.2022)