Diabeettinen retinopatia eli silmän verkkokalvosairaus on yksi yleisimmistä diabeteksen liitännäissairauksista. Nykyinen tehokas diabeteksen hoito kuitenkin todennäköisesti jatkossa vähentää sairauden ilmaantumista.
Tyypin 2 diabetesta sairastavista noin kolmasosalla on muutoksia verkkokalvolla. Ne havaitaan usein heti, kun diabetes diagnosoidaan. Silmänpohjanmuutokset ovat kehittyneet vähitellen ja ovat pitkään oireettomia. Myöhäisellä iällä tyypin 2 diabetekseen sairastuminen vähentääkin retinopatian riskiä. Tyypin 2 diabeteksessa verkkokalvosairaus ei lisäksi onneksi useinkaan kehity vakavaksi. On silti hyvä päästä aloittamaan mahdollisesti tarvittava hoito nopeasti, jotta näkökyky ei vaarannu.
Hoitamattomana diabeettinen retinopatia voi aiheuttaa muutoksia näkökykyyn. Etenkin kauas näkemisessä voi olla hankaluuksia. Voi myös tuntua siltä, että näkö sumenee. Muutokset verkkokalvon tarkan näön alueella voivat aiheuttaa viivojen vääristymistä tai häiriöitä värien näkemisessä.
Mikäli näkökyvyssä tapahtuu muutoksia, on niistä hyvä kysyä hoitavalta lääkäriltä tai diabeteshoitajalta. Säännöllinen seuranta on kuitenkin paras tapa puuttua sairauden etenemiseen, joten hoitosuunnitelman mukaisissa silmänpohjankuvauksissa on hyvä käydä. Tehostettua seurantaa tarvitaan raskaana ollessa, tai jos suunnitelmissa on raskaus.
Verensokerin hyvä tasapaino ja mahdollisen verenpaineen tehokas hoito vähentävät diabeettisen retinopatinan ilmaantuvuutta ja toisaalta sen etenemistä. Myös kolesterolilla on merkitystä, joten myös rasva-arvoihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Diabeettisen retinopatian ehkäisemiseksi on tärkeää:
Muita tunnettuja riskitekijöitä ovat diabetekseen liittyvä munuaissairaus ja anemia. Perintötekijöillä voi olla jonkin verran vaikutusta. Toisaalta taas kaihileikkaus ei ilmeisesti vaikuta sairauden kehittymiseen. Raskaus puolestaan suurentaa riskiä, mutta vain väliaikaisesti.
Verkkokalvon sairauden aiheuttaa veren liian suuri sokerimäärä, joka johtaa verisuonten toimintahäiriöihin. Suonet voivat tihkua ja jopa tukkeutua. Verkkokalvon hapenpuute voi puolestaan johtaa uudissuonten kasvuun.
Diabeettisessa retinopatiassa suonet voivat tihkua tai jopa tukkeutua. Verkkokalvon hapenpuute voi puolestaan johtaa uudissuonten kasvuun.
Muutokset voidaan havaita silmänpohjakuvauksessa. Se on kivuton toimenpide, joka kestää vain muutamia minuutteja. Mustuaiset eli pupillit laajennetaan käyttämällä silmätippoja. Pupillit pysyvät suurina muutaman tunnin, minkä vuoksi näkö voi olla jonkin aikaa sumea ja valoherkkä. Tarvittaessa silmää voidaan tutkia myös valokerroskuvauksella tai varjoainekuvauksella.
Diabeteksen hyvä hoitotasapaino vähentää vakavan retinopatian riskiä. Silmänpohjan sairautta voidaan tarvittaessa myös hoitaa tehokkaasti. Verkkokalvon laserhoito tai kirurgiset toimenpiteet ovat mahdollisia. Lasiaiseen annettavat lääkeinjektiot voivat nekin tulla kyseeseen. Myös hoitotoimenpiteiden onnistumisen kannalta diabeteksen hyvä hoito on tärkeää.
FI23DI00046 (päivitetty 01-2024)
