Tyypin 2 diabeteksessa hoidon jatkuvuus on ensiarvoisen tärkeää

Tyypin 2 diabeteksen hoito on mukanasi päivittäin. Alkuvaiheen epävarmuuden jälkeen hoidosta tulee vähitellen rutiinia ja osa elämääsi. Diabetes saattaa olla hyvin hallinnassasi eikä aina aiheuta minkäänlaisia oireita. Se on kuitenkin vakava sairaus, jota pitää hoitaa.

Sinulle saattaa tulla hetkiä, jolloin kaikki ei menekään toivomallasi tavalla. Tällöin ehkä tarvitaan hoidon muuttamista tai tehostamista ja hoidon kokonaisuus pitää arvioida uudelleen. Diabetes saattaa nimittäin vuosien kuluessa muuttaa muotoaan. Nämä hetket voivat aiheuttaa turhautumista ja luovuttamista hoidon suhteen. Ratkaisua kannattaa kuitenkin pohtia ja etsiä aktiivisesti. Diabetesta ei voi unohtaa kokonaan. Tärkeintä on, että diabeteksen hoitosi jatkuu ja tarvittaessa voit pyytää apua omasta hoitopaikastasi.

Tässä artikkelissa syvennymme tyypin 2 diabeteksen omaseurannan tärkeyteen, hoitopaikan rooliin, lääkehoidon eri aspekteihin sekä käsittelemme hoitoväsymystä.

Verensokerin omaseuranta

Verensokerin omaseuranta on olennainen osa diabeteksen hoitoa. Sen avulla pystyt itse seuraamaan, miten verensokerisi käyttäytyy eri aikoina vuorokaudesta ja pysyykö se tavoitetasolla. Omaseurannan perusteella myös hoitopaikassasi on helpompi hahmottaa hoitosi kokonaisuus ja muutostarpeet. 1-2 kertaa vuodessa mitattu HbA_1c -arvo ei yksin riitä kertomaan verensokerin vaihtelusta. Jos HbA_1c -arvo lähtee nousuun, on entistä tärkeämpää tehdä omamittauksia sekä aamulla (paastoarvo) että päivällä ennen ja jälkeen pääaterioiden ja vielä illalla ennen nukkumaanmenoa. Jos diabetestasapainosi on hyvä ja HbA_1c -arvo pysyy ennallaan, omamittauksia voi tehdä harvemmin. Verensokeriliuskojen saantia saatetaan jossain päin Suomea rajoittaa. Hoitotarvikkeiden määrän ja laadun määrittelee lääkäri yksilöllisen tarpeen mukaan. Jos et saa tarvittavia hoitovälineitä, sinulla on mahdollisuus tehdä siitä valitus. Ohjeet löydät esim. Diabetesliiton sivuilta. Ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi jos huomaat, että verensokeritasosi nousee pysyvästi tai verensokerissasi on paljon heilahtelua. Hoitopaikastasi voit myös kysyä mahdollisuutta lyhytaikaiseen glukoosisensorointiin, jonka avulla on helpompi löytää ongelmakohdat hoidossasi. Insuliinihoitoiset henkilöt, jotka käyttävät monipistoshoitoa, saavat yleensä glukoosisensorin jatkuvaan käyttöön.

Verenpaineen ja painon omaseuranta

Verensokerin lisäksi sinun on hyvä mitata verenpainettasi säännöllisesti omalla mittarilla tai esim. kirjastossa tai apteekissa. Jos verenpaineesi on tavoitearvoja korkeammalla pysyvästi, tarvitaan usein lääkehoidon tehostusta. Voit seurata itse myös painoasi. Halutessasi löydät työkaluja ja tukea kestävään painonhallintaan www.lihavuudesta.com sivustolta. Painonnousun syitä voi olla monia ja asia kannattaa ottaa puheeksi omassa hoitopaikassa.

Tyypin 2 diabeteksen hoidon asianmukaiseen seurantaan kuuluvat säännölliset vastaanottokäynnit hoitopaikassasi. Seurantakäyntien tiheys sovitaan yksilöllisesti, mutta kerran vuodessa tulisi tehdä kattavampi tarkastus hoitotavoitteiden saavuttamisen ja mahdollisten liitännäissairauksien arvioimiseksi. Vuosikontrollikäyntiin kuuluu olennaisesti ns. vuosikokeet. Nämä laboratoriokokeet antavat omaseurannan lisäksi tärkeää tietoa onko diabeteksen hoitosi tavoitteissa ja onko diabetes mahdollisesti aiheuttanut muutoksia munuaisten toiminnassa. Vuosikokeisiin kuuluvat eritysesti pitkäsokeri (HbA_1c), veren rasva-arvot ja munuaisten tilannetta kuvastavat veri- ja virtsakokeet. Virtsakokeella (U-AlbKrea) määritetään, mahdollinen valkuaisen erittyminen virtsaan. Aamuvirtsanäyte toimitetaan näyteastiassa laboratorioon. Näyte on tärkeä tutkia vuosittain, jotta pienetkin määrät valkuaista (mikroalbuminuria) havaitaan ajoissa ja diabeteksen hoitoa voidaan tehostaa. 

Terveydenhuollon muutosten keskellä pääsy ja yhteys omaan hoitopaikkaan voi joskus olla haastavaa. Hoitajaa tai lääkäriä ei aina saa helposti tavoitettua tai vastaanottoaika saattaa siirtyä pitkällekin. Tällöin hoidon omaseurannan tärkeys korostuu entisestään. Mitä enemmän sinulla on tietoa esim. verensokerin käyttäytymisestä, sitä paremmin hoitaja tai lääkäri hahmottaa hoitosi ongelmakohdat. Perinteisten vastaanottojen lisäksi on nykyään tarjolla myös etävastaanottoja, jotka sopivat joillekin hyvin ja samalla säästyy myös aikaa esim. työpäivän aikana. Myös digitaaliset kanavat ovat lisääntyneet. Tiedot verensokerimittauksista, verenpaineesta ja painosta voidaan lähettää digitaalisesti erilaisten puhelinsovellusten kautta suoraan hoitopaikkaan. Myös tiedot insuliinipistoksista saadaan siirrettyä siihen soveltuvista kestokynistä puhelinsovelluksen avulla hoitopaikkaan. 

Diabetesta sairastavana sinun silmänpohjasi kuvataan säännöllisin välein. Myös silmänpohjatutkimuksessa kannattaa käydä hoitosuunnitelman mukaan. Säännöllisten kuvausten avulla silmänpohjien pienetkin muutokset havaitaan ajoissa jolloin niitä pystytään seuraamaan ja hoitamaan tarvittaessa.

Tyypin 2 diabetekseen on nykyään olemassa eri vaikutusmekanismeilla toimivia lääkkeitä, joista osalla on verensokerin laskun lisäksi todettu myös lisähyötyinä painonlaskua tai vaikkapa suotuisia vaikutuksia munuaisiin tai sydämeen. Diabeteslääkitystä joudutaan usein muuttamaan sairastamisvuosien kuluessa. Elimistössä tapahtuu muutoksia, jolloin entiset lääkkeet eivät välttämättä enää tehoa riittävän hyvin. Esimerkkinä tästä on insuliinihoidon aloittamisen tarve. Vuosien myötä oma insuliinituotanto saattaa heikentyä ja tällöin tarvitaan insuliinia muun lääkehoidon rinnalle. Lääkehoidon muutokset, lisäykset ja vaihdot eivät siis aina johdu omasta tekemisestäsi ja eivätkä merkitse omahoidossa epäonnistumista. Tilanne arvioidaan aina yksilöllisesti ja lääkehoito suunnitellaan kullekin sopivaksi lääkärin arvioinnin mukaisesti. Elintapahoito kulkee aina lääkehoidon rinnalla ja se on yhdessä diabeteslääkityksen kanssa olennainen osa hoitoasi. Terveellisiä elintapoja (ruokavalio, liikunta, uni ja lepo) tulee siis aina jatkaa lääkehoidon rinnalla. 

Lääkkeiden oikea ottaminen ja säilytys

Lääkkeiden säännöllinen ottaminen on hoidon kannalta oleellista. Sinun on tärkeä ymmärtää, miten omat lääkkeesi vaikuttavat ja miten ne pitää ottaa. Näin saat lääkehoidosta parhaan tuen diabeteksesi hoitoon. Jos otat lääkkeesi väärin tai vääränä ajankohtana vuorokaudesta, se ei välttämättä tehoa niin hyvin kuin sen pitäisi. Osa lääkkeistä otetaan tyhjään vatsaan, toiset voi ottaa aterioiden yhteydessä. Tyypin 2 diabeteslääkkeitä on tabletteina ja pistettävinä lääkkeinä (suurin osa suolistohormonilääkkeistä ja insuliini). Lääkkeen potilasopas ja lääkepakkauksen ohje kannattaa lukea huolellisesti läpi. Vanhentuneita lääkkeitä ei enää kannata käyttää, vaan ne pitää palauttaa apteekkiin. Niiden teho ei välttämättä ole ennallaan. Myös lääkkeen oikea säilytys on tärkeää, jotta esim. insuliini ei mene pilalle. Avattuja ja käytettyjä suolistohormoniläääkkeiden pistoskyniä, insuliinkyniä ja säiliöitä voi käyttää vain rajoitetun ajan. Lääkkeiden annostusta (poikkeuksena insuliinin omasäätö) ei kannata itse muutella, sillä lääkemuutosten vaikutusten näkyminen verensokeritasossa vie aikaa muutamasta päivästä viikkoihin.

Lääkkeiden hinta ja saatavuus

Lääkkeiden hinta saattaa olla myös este lääkkeen jatkamiselle. Lääkkeistä maksetaan Kelan korvausta peruskorvaus (40%), alempi erityiskorvaus (65%) tai ylempi erityiskorvaus (100%). Osa diabeteslääkkeistä on rajoitetusti korvattavia ja lääkkeet korvataan vain tietyt ehdot täyttäville diabetesta sairastaville. Kun lääkkeiden vuosiomavastuu (633,17 euroa/2025) täyttyy, Kela maksaa loppuvuoden reseptilääkkeet ja potilas maksaa vain omavastuun. Sinun kannattaa aina keskustella lääkehoidon esteistä ja epävarmuuksista omassa hoitopaikassasi. Taloudellisesti Kelalta on mahdollisuus saada myönteisen perustoimeentulopäätöksen yhteydessä maksusitoumus lääkkeisiin. Myös Kelan palvelupisteestä tai palvelunumerosta 020 692 207 voit saada ohjeita. Eri lääkevaihtoehdoista kannattaa aina keskustella omassa hoitopaikassa ja punnita lääkkeen tuomat hyödyt ja haitat.

Joissakin tyypin 2 diabeteslääkkeissä on ollut viime aikoina saatavuushäiriöitä. Lääkkeen puute saattaa turhauttaa ja lääkehoito saattaa keskeytyä. Lääke voidaan useinkin vaihtaa toiseen samalla tavalla vaikuttavaan lääkkeeseen. Keskustele oman hoitopaikkasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, mikä ratkaisu olisi sinun kohdallasi paras. 

Lääkkeiden haittavaikutukset

Melkein kaikilla diabeteslääkkeillä saattaa olla haittavaikutuksia varsinkin hoidon alussa. Haittavaikutukset ovat useimmiten jo raportoituja ja etukäteen tiedossa eivätkä välttämättä aina edellytä lääkkeen lopettamista. Osa haittavaikutuksista saattaa mennä ohi lääkehoidon jatkuessa. Lääkkeiden haittavaikutuksista voit jutella omassa hoitopaikassa. Useimmiten ne menevät ohi, kun lääkehoito jatkuu pidempään. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat esim. mertformiinilla vatsavaivat, SGLT-2:n estäjillä (sokerinpoistajat) lisääntynyt taipumus virtsatieinfektioihin tai hiivatulehduksiin, suolistohormonilääkkeillä pahoinvointi, ripuli, ummetus. Lääkkeiden haittavaikutuksia voidaan usein myös lieventää esim. syömällä tiheästi, juomalla riittävästi nestettä tai säätelemällä lääkeannosta hitaammin ylöspäin. Lääkettä ei siis kannataa lopettaa heti, jos haittavaikutuksia ilmenee. Niistä kannattaa kuitenkin jutella oman hoitajan tai lääkärin kanssa. Voit lukea lisää lääkkeen haittavaikutuksista pakkausselosteesta.

Pitkävaikutteisen insuliinin annoksen säätämiseen oikealle tasolle menee yleensä muutama viikko. Insuliini aloitetaan usein pienellä annoksella esim. 10 yksikköä. Annosta säädetään vähitellen ylöspäin, kunnes tavoiteverensokeritaso saavutetaan (erityisesti aamun paastoarvo). Liian iso insuliiniannos saattaa aiheuttaa matalaa verensokeria (< 4 mmol/l). Matala verensokeri korjataan syömällä hiilihydraattipitoista ruokaa tai juomaa. On tärkeä oppia tunnistamaan matalan verensokerin oireet. Jos matala verensokeri toistuu, insuliiniannos on luultavasti liian iso ja sitä pitää pienentää hoitopaikan ohjeiden mukaan. Paino saattaa insuliinihoidon myötä nousta aluksi jonkin verran. Osaksi tämä johtuu paremmasta verensokeritasosta, jolloin syöty energia jää normaalisti kehon käyttöön. Jos painonnousu jatkuu mielestäsi liian nopeana, keskustele asiasta hoitopaikassasi. Insuliiniannosta ja lääkitystä voidaan tällöin tarkistaa.

Oikea pistostekniikka

Pistettävissä lääkkeissä (suolistohormonilääkkeet ja insuliini) oikea pistostekniikka on oleellista, jotta lääke menee oikeaan paikkaan. Sekä suolistohormonilääkkeet että insuliini pistetään ihon alle rasvakudokseen. Lääkeainetta ei saa tulla pistoskohdasta runsaasti ulos eikä pistämisen pitäisi nykyisillä lyhyillä neuloilla aiheuttaa kipua. Hoitajalta voit pyytää lisäohjausta oikeassa pistostekniikassa ja harjoitella pistämistä yhdessä. Hoitajasi neuvoo sinua myös seuraamaan pistospaikkojen kuntoa. Erityisesti insuliini voi aiheuttaa tiivistymiä, turvotusta ja kovettumia pistospaikoissa, jos samaa pistospaikkaa käytetään liian kauan. Tällöin insuliini ei enää imeydy kunnolla.

Häpeä ja syyllisyys sairastumisesta

Tyypin 2 diabetes on vahvasti perinnöllinen sairaus. Omilla elintavoilla pystyy ehkä siirtämään sairauden puhkeamista, joskus jopa ehkäisemään kokonaan. Jos sinulla kuitenkin todetaan diabetes, muista että hyvällä hoidolla se on hallittavissa ja lisäsairaudet ehkäistävissä. Diabetesta ei tarvitse piilotella eikä hävetä. Vertaistukiryhmät, oma perhe, ystävät ja avoin keskustelu auttavat. Tyypin 2 diabetesta sairastavia on monella lähipiirissään ja/tai tuttavissaan.

Hoitoväsymys ja diabeteksen aiheuttama kuormitus

Diabeteksen hoidossasi voi olla monia tekijöitä, jotka kuormittavat ja estävät hyvän hoidon toteutumista. Olet itse vastuussa hoidostasi, diabetes vaatii päivittäisiä hoitotoimenpiteitä ja elintapamuutoksia. Diabeteksen vaikutukset työelämään ja ihmissuhteisiin, lisäsairauksien pelko,  leimautumisen pelko ja epäilykset omista kyvyistä hoitaa diabetesta saattavat arveluttaa sinua ja kuormittaa henkisesti. Masennus on melko yleistä diabetesta sairastavilla ja saattaa vaikeuttaa hoidossa jaksamista. Omahoito on päivittäisiä valintoja ja valintoihin vaikuttavat monet asiat kuten elämäntilanne, voimavarat, omat arvot ja asenteet, tunteet, tiedot ja taidot. Sairastamisvuosien aikana sinulle voi tulla jaksoja, jolloin oma motivaatio hoitoon saattaa heikentyä.

Hoitoväsymys syntyy usein pidemmän ajan kuluessa. Saatat kokea, että vaikka kuinka yrität hoitaa diabetesta, toivottuja tuloksia ei tule. Hoito alkaa tuntua ylivoimaiselta. Seurauksena on turhautuminen ja väsyminen hoitoon. Voi tuntua siltä, että diabetes on helpompi unohtaa kokonaan. Avoin ja pohtiva keskustelu omassa hoitopaikassa, perheen ja ystävien kanssa tai vertaistukiryhmissä lievittävät usein hoitoväsymystä ja ja ahdistavia ajatuksia.

Diabeteksen kanssa ei tarvitse olla yksin. Vertaistukea on mahdollista saada kursseilta, verkkokursseilta, some-kanavien kautta, tai Diabetesliiton sivuilta (www.diabetes.fi/d-elamaa/vertaistuki). Myös Kela järjestää kuntoutuskursseja tyypin 2 diabetesta sairastaville. Joissakin hoitopaikoissa järjestetään tyypin 2 diabetesta sairastaville jo sairauden alkuvaiheessa Ensitieto-päiviä.

FI25DI00045_03_2025