Jos sinulla on tyypin 2 diabetes, haimasi tuottaman insuliinin vaikutus elimistössäsi on todennäköisesti alentunut eli sinulla on ns. insuliiniresistenssi. Sen lisäksi haimasi ei kykene tuottamaan riittävästi insuliinia. Koska insuliini on verensokeria alentava hormoni, nämä häiriöt yhdessä johtavat sokeriarvojen nousuun. Ajan myötä haiman insuliinituotannolla on taipumus edelleen heikentyä. Tämän vuoksi verensokeritaso taudin keston myötä pyrkii progressiivisesti nousemaan.

Pitkäaikainen korkea verensokeri on vahingollista etenkin pienille ja suurille verisuonille ja näiden vaurioituminen voi johtaa erilaisten lisäsairauksien kehittymiseen. Näiden ehkäisemiseksi ja etenemisen hidastamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että pyrit elintapahoidolla ja diabeteslääkitykselläsi pitämään verensokeriarvot mahdollisimman hyvinä.

Verensokeriarvojen seuranta on tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Se koostuu diabetesta sairastavan henkilön itse arjessa tekemistä verensokerimittauksista sekä aika ajoin määritettävästä ns. "pitkästä verensokerista" eli HbA_1c-tasosta.

HbA_1c kertoo epäsuorasti sen minkälainen verensokeritasosi on ollut edeltävän 2-3 kuukauden ajalta. Mitä parempana pystyt pitämään HbA_1c-tasosi, sitä pienempi on riskisi lisäsairauksille.

Diabetesta sairastamattomilla normaali HbA_1c taso on 20-42 mmol/mol. Diabetesta sairastavilla yleistavoitteena on HbA_1c-taso alle 53 mmol/mol. Tarkempi tavoite arvioidaan aina tapauskohtaisesti yhdessä diabetesta hoitavan lääkärin kanssa. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. diabeteksen kesto, käytössä olevat diabeteslääkkeet, potilaan ikä, lisäsairaudet ja muut sairaudet. Etenkin, jos käytössä on lääkkeitä (insuliini ja eräät tablettilääkkeet), jotka voivat altistaa liian matalalle verensokerille eli hypoglykemialle, HbA_1c-tavoite asetetaan siten, että riski merkittäville hypoglykemioille on mahdollisimman pieni.

Kuten edellä mainittiin yleinen HbA_1c tavoite on alle 53 mmol/mol. Tämä kertoo suuntaa antavasti, että verensokeritaso on seurantajakson aikana ollut keskimäärin 8.6 mmol/l. HbA_1c ei kuitenkaan kerro, miten paljon verensokeriarvot vaihtelevat esimerkiksi vuorokauden aikana. Tämän vuoksi sinun tulisi tehdä  myös arjessasi verensokerimittauksia. Se, kuinka usein sinun tulisi mitata verensokeriarvosi, riippuu tilanteestasi. Sinua hoitava lääkäri ja hoitaja arvioivat verensokerimittaustarpeesi.

Korkea verensokeri eli hyperglykemia voi pitkään jatkuessaan vaurioittaa etenkin pieniä ja suuria valtimoverisuonia sekä ääreishermoja. Valtimoverisuonien vaurioituessa ne eivät kykene asianmukaisesti tarjoamaan veren mukana riittävästi happea ja ravintoaineita elimistön eri elimille, jolloin voi kehittyä erilaisia lisäsairauksia.

Näitä lisäsairauksia ovat mm:

• Sydämen vajaatoiminta
• Aivoinfarkti
• Munuaistauti (nefropatia)
• Ääreishermovauriot (neuropatia)
• Silmän verkkokalvovaurio (retinopatia)
• Jalkojen ahtauttava valtimotauti

Matalasta verensokerista eli hypoglykemiasta ("hypo") puhutaan, kun verensokeritaso laskee alle 4.0 mmol/l. Diabetes itsessään ei aiheuta hypoglykemiaa, mutta eräät diabeteksen hoitoon käytetyt lääkkeet voivat altistaa sille. Tällaisia lääkkeitä ovat etenkin insuliinit ja eräät insuliinieritystä lisäävät tablettilääkkeet (sulfonyyliureat ja ns. ateriatabletit).

Insuliinihoitoisilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla lievät hypoglykemiat ovat varsin yleisiä eikä yksittäisistä tapahtumista välttämättä ole terveydelle haittaa. Usein toistuvat tai vaikeat hypoglykemiat voivat kuitenkin olla terveydelle haitallisia.

Lue lisää kohdasta Matala verensokeri? Miten huomata ja hoitaa hypoglykemia

Matalan verensokerin (hypoglykemia) oireita ovat:​

• Heikotus ja kalpeus​
• Nälän tunne​
• Käsien tärinä
• Käyttäytymisen muutokset esim. ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute​
• Näköhäiriöt​
  
• Uneliaisuus, pysähtyneisyys​
• Puutumisen tunne käsissä ja huulilla​
• Yöaikaan levoton uni, painajaiset ja runsas hikoilu (kylmä hiki)​
• Iäkkäämmillä ihmisillä sekavuus voi olla matalan verensokerin oire
• Tajuttomuus

Verensokeri voi laskea matalaksi monista syistä. Tämä on muistettava erityisesti insuliinihoitoisten ja insuliinieritystä lisääviä tablettilääkkeitä käyttävien, diabetesta sairastavien henkilöiden kohdalla. Myös muita diabeteslääkkeitä käyttävillä verensokeri voi laskea matalaksi, mutta riski on selkeästi pienempi.

Tyypillisiä syitä matalalle verensokerille ovat:

• Raskas tai pitkäkestonen liikunta
• Väliin jäännyt tai viivästynyt ateria tai välipala
• Alkoholin juominen ilman ruokaa

Tutkimukset osoittavat, että insuliinihoitoa käyttävillä tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä on keskimäärin 23 matalan verensokerin kohtausta (lievää tai kohtalaista) vuoden aikana.

Matalan verensokerin vaikutukset voivat olla erilaisia eri ihmisillä, ja hypoglykemian oireet voivat vaihdella lievistä vaikea-asteisiin.

Toistuva hypoglykemia voi ajan myötä johtaa ”hypon huomaamattomuuteen”, jossa matalasta verensokerista varoittavien oireiden tunteminen loppuu. Tämä vaikeuttaa matalan verensokerin tunnistamista ja hoitoa.

Lataa hypoglykemiaprofiloija, jonka avulla voit tunnistaa ja seurata hypojasi. 

On tärkeää keskustella lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa, jos sinulle tulee matalan verensokerin tuntemuksia. Joissakin tapauksissa on hyvä juoda hedelmämehua tai syödä kolme karkkia välittömän helpotuksen saamiseksi tai syödä 3–4 sokeritablettia, jos sinulla on niitä lääkärin tai sairaanhoitajan suosituksesta. Lääkärisi voi auttaa sinua löytämään parhaan vaihtoehdon hypoglykemian varalta ja voi muuttaa muiden diabeteslääkkeiden annosta matalan verensokerin riskin pienentämiseksi.

 FI23DI00046 (päivitetty 01-2024)